Yoko Tsuno

Vulcanuksen ahjo

Vulcanuksen ahjo

Martiniquen saaren liepeillä Karibianmerellä sijaitsevalla öljynporauslautalla on poratessa osuttu mystiseen, tieteelle tuntemattomaan materiaaliin. Yoko Tsuno kiinnostuu välittömästi uutisesta arvuutellen, josko löydetty materiaali on peräisin hänen vinealaisilta ystäviltään. Pian hän jo kiiruhtaakin ystäviensä Vicin ja Polin kanssa Saint-Pierreen. Peloton kolmikko matkaa maan sisuksiin tarkoituksenaan estää katastrofaalinen luonnonmullistus, joka voisi toteutuessa viedä tuhansien ihmisten hengen. Perillä heitä odottavat kuumat oltavat hehkuvan laavan, kaasuuntuneen öljyn ja kummallisten laitteiden keskellä.

Julkaisu
Non Stop -lehti
Numerot
6-9
Aihepiiri
Avaruus
Alkuperäisteos
La Forge de Vulcain
Alkuperäinen järjestysnumero
3.
Alkuperäinen ilmestymisvuosi
1974
Suomenkielinen julkaisuvuosi
1975
Julkaisija
Yhtyneet Kuvalehdet Oy
Painopaikka
Vilppula
Kirjapaino
Exprint Oy
Väritys
Studio Lèonardo
Sidonta
pehmeäkantinen
Korkeus
32,3 cm
Leveys
23,5 cm
Sivumäärä
46
Koko
Alkuperäinen ilmestymisjärjestys
  • Paholaisen urut
  • Vulcanuksen ahjo
  • Viesti ikuisuuteen
Suomenkielinen ilmestymisjärjestys
  • Matka maan uumeniin
  • Vulcanuksen ahjo
  • Viesti ikuisuuteen

Integraali

De la Terre à Vinéa

Vulcanuksen ahjo -albumin seikkailu on julkaistu 7.6.2006 myös ranskankielisessä De la Terre à Vinéa -integraalissa numero 1.

Seikkailijat

Tässä albumissa seikkailevat:

Trivia

Spirou 1819Alkuperäinen ranskankielinen albumi La Forge de Vulcain oli Yokon kolmas albumi ja toinen avaruusseikkailu. Se ilmestyi jatkotarinana belgialaisen Spirou-sarjakuvalehden numeroissa 1819-1840 alkaen helmikuun 22. päivästä ja päättyen heinäkuun 19. päivään vuonna 1973. Suomenkielinen albumi sai suomennoksekseen Vulcanuksen ahjo, ja avaruus-genrestä huolimatta tarina ei oikeastaan niinkään sijoitu avaruuteen vaan avaruudesta tulleiden vinealaisten keskuuteen ja tukevasti maankamaralle ja sen alle. Juoni jatkaa löyhästi edellisessä albumissa, Matka Maan uumeniin, alkanutta ystävyyttä vinealaisten kanssa, mutta ei ole suora jatko albumille.

Yokon seikkailu vinealaisten keskuudessa näytti saavuttaneen heti lukijoiden jakamattoman suosion. Kakkosalbumin (Paholaisen urut) aikana monet lukijat olivat kyselleet vinealaisista, ja Leloup päätti lopulta palata aiheeseen. Leloup käyttää Vulcanuksen ahjossa vanhaa ideaansa, jonka hän sai työskennellessään Hergén studiolla 1960-luvun lopussa. Leloup työskenteli tuolloin vuonna 1968 ilmestyneen Tintti-seikkalun, Lento 714, parissa vastaten siinä miljonääri Laszlo Carreidasin lentokoneen Carreidas 160 piirrosten toteutuksesta. Kun Tintti tässä seikkailussa on maan alla, Leloup ehdotti Hergélle mysteeristä maanalaista maailmaa laavoineen ja salaperäisine äänineen. Kohtauksessa kapteeni Haddock olisi tavannut oudon yhdyskunnan, joka käytti salaista vulkaanista energiaa. Hergé piti ajatusta kuitenkin liian monimutkaisena toteuttavaksi Tintin seikkailuun.

La Forge de VulcainIdeasta tuli Vulcanuksen ahjon keskeinen teema ja juoni. Albumi on samalla päätös vinealaisten elämälle maan alla ja maapallolla, sillä seuraavassa avaruuseikkailussa (Vinean kolme aurinkoa) vinealaiset palaavat kotiplaneetalleen. Vulcanuksen ahjosta ei ole toistaiseksi vielä julkaistu suomenkielistä albumia, mutta seikkailu ilmestyi suomeksi jo vuonna 1975 eli vain vuotta myöhemmin alkuperäisen albumin ilmestymisestä, kun sarjakuvalehti Non Stop julkaisi seikkailun jatkotarinana neljässä osassa kahden viikon välein ilmestyneissä lehdissä. Vulcanuksen ahjo on neljäs sarjakuvalehdessä suomeksi julkaistu albumi.

Albumin julkaisu Non Stop -sarjakuvalehdessä
NumeroIlmestymispäiväLehden sivutAlbumin sivutSivumäärä
6keskiviikko 22.10.197510-253-1816
7keskiviikko 5.11.19751*, 8-1819-3012
8keskiviikko 19.11.19758-1431-377
9keskiviikko 3.12.19757-1538-469

*Albumin sivu 19 on jaettu lehdessä kahteen osaan. Alkuosa sivusta (strippi 17A) on julkaistu puolikkaana sivuna lehden numero 7 kannessa ja loppuosa (strippi 17B) lehden sivulla 8.

Albumin julkaisu BD-sarjassa

BD 13Vulcanuksen ahjo on ilmestynyt myös BD-albumin numerossa 13.

Toteutus

Vulcanuksen ahjo -albumissa on 46 sivua. Tarinassa on yhteensä 441 ruutua ja jokaisella sivulla on keskimäärin kymmenen ruutua (tarkalleen 10,0). Eniten ruutuja on sivulla 36, jossa niitä on 14 kappaletta. Pienimmillään ruutujen määrä on kuusi sivulla kymmenen. Puolen sivun mittaisia strippejä albumissa on 44 kappaletta eli yhteensä 88, sillä jokaisesta stripistä on A- ja B-kappaleet. Kussakin stripissä on keskimäärin viisi ruutua (tarkalleen 5,0). Suurimmillaan ruutujen määrä strippiä kohden on seitsemän ja pienimmillään yksi.

Albumi kuuluu Yokon avaruus-genreen, jonka suomenkieliset albumit on lueteltu alla olevassa listassa alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä, koska niissä on viittauksia sarjan muihin seikkailuihin.

  • Matka maan uumeniin
  • Vulcanuksen ahjo
  • Vinean kolme aurinkoa
  • Titaanit
  • Ixon valo
  • Vinean arkkienkelit
  • Kifan pakolaiset
  • Henkien portti
  • Paholaisen palvelijatar
  • Khanyn salaisuus
  • Saturnuksen kaksoset

Tapahtumapaikat

Albumin tapahtumat sijoittuvat Karibianmerelle, lähelle Ranskan merentakaisiin territorioihin kuuluvaa Martiniquen saarta. Monet tarinan paikkakunnat ovat todellisia kohteita, vaikka pääosa seikkailusta käydäänkin maan alla ja kuvitteellisessa vinealaisten maanalaisessa maailmassa.

Reilu neljännes (27,4 %) tapahtumista sijoittuu lukijan näkökulmasta sisätiloihin ja loput seikkailusta eli suurin osa (72,6 %) sijoittuu ulkotiloihin ja tässä albumissa osittain maan alle. Maanalainen toiminta on albumissa pääosassa ja niinpä sen osuus onkin yli puolet (59,2 %). Maan pinnalla seikkaillaan reilu kymmenesosa (14,7 %) ajasta. Ilmassa lennetään vajaa kymmenes (7,0 %) ja vedessä noin viidennes (18,4 %) seikkailusta. Sukelluksissa käväistään muutaman (0,7 %) ruudun verran.

Ruutujen määrä sisä- ja ulkotiloissa sekä tapahtumapaikoittain

Tapahtuma-ajat

Albumin tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan ja seikkailuun käytetään 4 päivää aikaa. Kaikkiaan tarinassa edetään kuusi päivää eli melkein viikon verran, sillä seikkailun loppuvaiheessa hypätään ajassa kolme päivää eteenpäin. Ensimmäisen päivän aikana matkustetaan tapahtumapaikalle ja edetään vajaan kymmenesosa (8,2 %) tarinasta. Toinen päivä vie juonta eteenpäin eniten (84,1 %) ja sen jälkeinen kolmas päivä saa osakseen enää vain vähän (5,4 %) aikaa. Albuminen viimeinen sivu on samalla viimeinen seikkailupäivä (2,3 %).

Ruutujen määrä päivittäin

Albumin tapahtumat keskittyvät iltaan, sillä reilusti yli puolet (69,8 %) albumin ruuduista asettuu ilta-aikaan ja vain muutama hetki (2,3 %) osuu yöaikaan. Vähän toimintaa on myös aamulla (5,4 %). Toiseksi vilkkainta elämä on iltapäivällä, johon asettuu neljäsosa (22,4 %) ruuduista.

Ruutujen määrä ja osuus vuorokaudenajoittain

Hahmot

Albumissa seikkailee puheenvuorojen perusteella 48 hahmoa. Näistä 34 eli noin 70,8 % on miespuolisia. Naispuolisia hahmoja albumissa on yhdeksän eli noin 18,8 %. Loput viisi eli 10,4 % hahmoista ovat kertoja, matkustajalentokoneen ohjaaja ja alaviite sekä ilma-aluksen ja puhelimen äänimerkit. Noin 4,8 %:ssa ruuduista ei ole puheenvuoroja. Tämän seikkailun lurjus on vinealaisten tyrannimainen turvallisuuspäällikkö Karpan, joka suunnittelee maailmanvalloitusta luonnonmullistuksen avulla. Seikkailussa mainitaan nimeltä seuraavat hahmot:

  • Freeman, öljy-yhtiön insinööri
  • Harriet, öljynporauslautan pääporaaja
  • Karpan, turvallisuuspalvelun päällikkö
  • Khany
  • Lhana, vinealainen nainen
  • Madison, öljynporauslautan työntekijä
  • Melville, porausten päävalvoja
  • Poky
  • Pol
  • Wegha, vinealainen mies
  • Vic
  • Vynka, vinealainen avaruusaluksen lentäjä
  • Yoko

Nimeltä mainittujen hahmojen lisäksi albumissa esiintyy seuraavia henkilöitä, jotka saavat puheenvuoron:

  • kolme keskustarkkaamon miestä
  • lentokenttävirkailija
  • matkustajalentokoneen ohjaaja
  • Saint-Pierren paikallispoliisi
  • suodatinkuljettimen kuljettaja
  • suodatusaltaan mies
  • taksinkuljettaja
  • kolme turvallisuusmiestä
  • uutistenlukija
  • kuusi vinealaista miestä
  • kolme vinealaista poikaa
  • viisi vinealaista tyttöä
  • vinealainen porari
  • kolme öljynporauslautan työntekijää

Lisäksi puheenvuoron saa tarinan kertoja sekä ilma-aluksen ja puhelimen äänimerkit. Albumissa on yksi alaviite. Tekstissä Khany mainitsee ystäväkseen Sylka-nimisen vinealaisen.

Tekstit

Vulcanuksen ahjo -albumissa on kaikkiaan 807 puhekuplaa. Eniten puhuu tai ajattelee Yoko, jolla on 230 puheenvuoroa eli noin 28,5 % kaikista puheenvuoroista. Seuraavaksi äänekkäin on Khany, jolla on 200 puhekuplaa eli noin 24,8 % kaikista. Hiljaisimpia ovat yhden puheenvuoron hahmot, joita ovat mm. Lhana, Wegha, lentokenttävirkailija, lentokoneen ohjaaja, paikallispoliisi ja lukuisat vinealaiset. Kertoja pääsee ääneen 103 kertaa, mikä edustaa noin 12,8 % keskusteluista. Kertojan yleisimmät lausahdukset ovat Hetken kuluttua..., Hetken päästä... ja Ja pian..., jotka hän mainitsee kahdesti.

Puhekuplien määrät hahmoittain
HahmoMääräOsuus
Yoko230
28,5 %
Khany200
24,8 %
kertoja103
12,8 %
Pol51
6,3 %
Vic41
5,1 %
Madison29
3,6 %
Karpan22
2,7 %
Melville22
2,7 %
Freeman16
2,0 %
keskustarkkaamon mies 18
1,0 %
Vynka8
1,0 %
uutistenlukija6
0,7 %
alaviite5
0,6 %
Poky5
0,6 %
vinealainen mies 15
0,6 %
vinealainen mies 25
0,6 %
turvallisuusmies 14
0,5 %
suodatinkuljettimen kuljettaja4
0,5 %
vinealainen poika 14
0,5 %
taksinkuljettaja3
0,4 %
Harriet2
0,2 %
puhelin2
0,2 %
öljynporauslautan työntekijä 12
0,2 %
suodatusaltaan mies2
0,2 %
turvallisuusmies 22
0,2 %
turvallisuusmies 32
0,2 %
vinealainen mies 12
0,2 %
vinealainen mies 22
0,2 %
ilma-alus1
0,1 %
keskustarkkaamon mies 11
0,1 %
keskustarkkaamon mies 21
0,1 %
lentokenttävirkailija1
0,1 %
lentokoneen ohjaaja1
0,1 %
Lhana1
0,1 %
paikallispoliisi1
0,1 %
Wegha1
0,1 %
vinealainen mies 31
0,1 %
vinealainen mies 41
0,1 %
vinealainen poika 11
0,1 %
vinealainen poika 21
0,1 %
vinealainen porari1
0,1 %
vinealainen tyttö 11
0,1 %
vinealainen tyttö 21
0,1 %
vinealainen tyttö 31
0,1 %
vinealainen tyttö 41
0,1 %
vinealainen tyttö 51
0,1 %
öljynporauslautan työntekijä 21
0,1 %
öljynporauslautan työntekijä 31
0,1 %
Yhteensä807100,0 %

Puhekuplissa on yhteensä 5 029 sanaa. Keskimäärin jokaisessa puhekuplassa on noin kuusi sanaa (tarkalleen 6,2). Pisin yhtäjaksoinen teksti on Yokon puheenvuorossa sivuilla 13 ja se sisältää 35 sanaa. Lyhyimmät puheenvuorot ovat yhden sanan mittaisia. Sarjakuvan 441 ruutuun suhteutettuna kussakin ruudussa on noin pari puhekuplaa (tarkalleen 1,8). Albumissa on 21 (4,8 %) ruutua, joissa ei ole tekstiä. Huutomerkkejä tekstissä on kaiken kaikkiaan 821 kappaletta. Periaatteessa jokaisessa puhekuplassa on siis huutomerkki. Todellisuudessa joissakin puheenvuoroissa on useita huutomerkkejä samanaikaisesti, mikä kasvattaa merkkien määrää. Kysymysmerkkejä on puolestaan 144 kappaletta eli noin joka viidennessä puhekuplassa (17,8 %). Lauseista 690 (85,5 %) päättyy kolmeen pisteeseen.

Muuta mielenkiintoista

  • Yoko ajaa uudella Honda Dax ST50 -mopolla.
  • Pol ajaa Honda-moottoripyörää, jonka rekisterinumero on MCX 488. Pyörä on sama, jota hän ajaa albumeissa Viesti ikuisuuteen ja Sähköiset seikkailut.
  • Yoko ohittaa Radio-Home -nimisen kaupan sivulla 4.
  • Yoko ystävineen lentää Martiniquen saarelle Air Francen Boeing 747 -matkustajakoneella.
  • Sivulla 6 on alaviite *Katso: Matka Maan uumeniin, johon ei kuitenkaan ole viittausta. Alkuperäisessä albumissa viittaus on Yokon puheenvuorossa.
  • Lämpötila Martiniquen saarella on 26°.
  • Öljynporausyhtiön nimi on Forex.
  • Öljynporauslautan nimi on Triton 3.
  • Sylka on yksi vinealaisista naisista ja Khanyn ystävä, mutta häntä ei nähdä tarinassa.
  • Non Stop -lehden sivulla 20 on yksi Khanyn puhekuplista jäänyt tyhjäksi. Alkuperäisessä albumissa siinä Khany huudahtaa: Yoko!
  • Yoko on harrastanut japanilaista jousiammuntaa, kyudoa.
  • Yksi keskustarkkaamon vinealaisista miehistä kuolee sivulla 41, kun Karpan ampuu häntä kuolemansäteellä.
  • Karpan kuolee sivulla 41.
  • Non Stop -lehden sivulla 45 on yksi Yokon puhekuplista jäänyt tyhjäksi. Alkuperäisessä albumissa siinä lukee: Ah?