Yoko Tsuno

Sähköiset seikkailut

Sähköiset seikkailut

Martiniquen saaren liepeillä Karibianmerellä sijaitsevalla öljynporauslautalla on poratessa osuttu mystiseen, tieteelle tuntemattomaan materiaaliin. Yoko Tsuno kiinnostuu välittömästi uutisesta arvuutellen, josko löydetty materiaali on peräisin hänen vinealaisilta ystäviltään. Pian hän jo kiiruhtaakin ystäviensä Vicin ja Polin kanssa Saint-Pierreen. Peloton kolmikko matkaa maan sisuksiin tarkoituksenaan estää katastrofaalinen luonnonmullistus, joka voisi toteutuessa viedä tuhansien ihmisten hengen. Perillä heitä odottavat kuumat oltavat hehkuvan laavan, kaasuuntuneen öljyn ja kummallisten laitteiden keskellä.

Julkaisu
Ruutu ja Non Stop -lehdet
Aihepiiri
Nykyaika
Alkuperäisteos
Aventures électroniques
Alkuperäinen järjestysnumero
4.
Alkuperäinen ilmestymisvuosi
1974
Suomenkielinen julkaisuvuosi
1975
Julkaisija
Yhtyneet Kuvalehdet Oy
Painopaikka
Vilppula
Kirjapaino
Exprint Oy
Väritys
Studio Lèonardo
Sidonta
pehmeäkantinen
Korkeus
32,3 cm
Leveys
23,5 cm
Sivumäärä
46
Koko
Alkuperäinen ilmestymisjärjestys
  • Vulcanuksen ahjo
  • Sähköiset seikkailut
  • Viesti ikuisuuteen
Suomenkielinen ilmestymisjärjestys
  • Matka maan uumeniin
  • Sähköiset seikkailut
  • Vulcanuksen ahjo

Seikkailijat

Tässä albumissa seikkailevat:

Laitteet

Tässä albumissa esiintyy seuraavia laitteita:

Koneet

Trivia

Aventures électroniquesSähköiset seikkailut on vapaa suomennos ranskankielisestä albumin nimestä ja vapaa käännös siksi, ettei tätä teosta ole julkaistu vielä suomeksi kokonaisena albumina. Albumi poikkeaa muista Yoko Tsuno -seikkailusta, sillä siinä ei ole yhtä yhtenäistä tarinaa vaan kuusi lyhyttä itsenäistä seikkailua. Kaikki seikkailut on tosin julkaistu suomenkielisinä jo vuonna 1975 suosituissa Ruutu- ja Non Stop -sarjakuvalehdissä, joissa ne ilmestyivät kuudessa eri numerossa kokonaisina tarinoina kussakin numerossa kerrallaan. Alkuperäinen albumi ilmestyi vuotta aiemmin eli vuonna 1974 ja oli ranskankielisen julkaisusarjan 4. seikkailu. Julkaisuun on koottu lyhyitä tarinoita, joita Roger Leloup oli piirtänyt vuosien 1970-73 aikana. Seikkailut ilmestyivät ensin belgialaisessa Spirou-lehdessä ja koottiin myöhemmin albumiksi. Sähköiset seikkailut eroaa muista albumeista myös siksi, että osan tarinoista on kirjoittanut belgialainen sarjakuvapiirtäjä ja käsikirjoittaja Maurice Tillieux (1921-1978). Tillieuxin kirjoittamat tarinat ovat Yoko Tsuno ja stereoryöstö (Hold-up en HI-FI) sekä Kaunotar ja hirviö (La belle et la bête). Yoko Tsuno ja stereoryöstö -seikkailu on Yokon kaikkien aikojen ensimmäinen sarjakuva ja siksi ainutlaatuinen.

Albumin julkaisu Ruutu ja Non Stop -sarjakuvalehdissä
LehtiNumeroIlmestymispäiväSeikkailuLehden sivutAlbumin sivutSivumäärä
Ruutu1torstai 2.1.1975Jouluenkeli3-411-122
Ruutu12keskiviikko 19.3.1975Kaunotar ja hirviö14-1913-186
Ruutu17keskiviikko 23.4.1975Yoko Tsuno ja stereoryöstö4-113-108
Ruutu18keskiviikko 30.4.1975Hämähäkki joka varasti14-2535-4612
Ruutu19keskiviikko 7.5.1975Suunta 3514-919-246
Non Stop1keskiviikko 13.8.1975Hunajainen juttu30-3925-3410

Albumin pienoistarinat on julkaistu suomenkielisinä eri järjestyksessä kuin ranskankielisessä alkuperäisalbumissa. Alla olevassa listassa on lueteltu tarinat alkuperäisessä järjestyksessä.

JärjestysSuomenkielinen nimiRanskankielinen nimi
1.Yoko Tsuno ja stereoryöstöHold-up en HI-FI
2.JouluenkeliL’Ange de noël
3.Kaunotar ja hirviöLa belle et la bête
4.Suunta 351Cap 351
5.Hunajainen juttuDu miel pour Yoko
6.Hämähäkki joka varastiL’Araignée qui volait

Toteutus

Sähköiset seikkailut -albumissa on kaikkiaan 46 sivua. Sivut jakautuvat kuuden yksittäisen tarinan kesken. Seikkailut eivät ole yhteydessä toisiinsa, mutta alkuperäisen albumin tarinassa Hämähäkki joka varasti viitataan Hunajainen juttu -seikkailuun. Vastaavaa viittausta ei ole suomennetussa versiossa. Albumissa on yhteensä 463 ruutua ja jokaisella sivulla on keskimäärin kymmenen ruutua (tarkalleen 10,5). Eniten ruutuja on sivulla 27, jossa niitä on 14 kappaletta. Pienimmillään ruutujen määrä on kuusi sivulla 25. Puolen sivun mittaisia strippejä albumissa on 44 kappaletta eli yhteensä 88, sillä jokaisesta stripistä on A- ja B-kappaleet. Kussakin stripissä on keskimäärin viisi ruutua (tarkalleen 5,3). Suurimmillaan ruutujen määrä strippiä kohden on seitsemän ja pienimmillään yksi.

Tapahtumapaikat

Albumin tapahtumat sijoittuvat Eurooppaan ja erityisesti Yokon kotikaupunkiin, joka tosin ei käy selville tarinoista. Monet paikkakunnat ovat todellisia etenkin Suunta 351 -seikkailussa, joka sijoittuu Itävaltaan ja silloiseen Länsi-Saksaan.

Vajaa puolet (39,3 %) tapahtumista sijoittuu lukijan näkökulmasta sisätiloihin ja loput seikkailusta eli reilut puolet (60,7 %) käydään ulkona. Maan päällä ollaan lähes koko ajan (95,9 %) albumin tapahtumista. Ilmassa lennetään muutamia kertoja (4,1 %) ruuduista.

Ruutujen määrä sisä- ja ulkotiloissa sekä tapahtumapaikoittain

Tapahtuma-ajat

Albumin tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan ja eri seikkailuihin käytetään aikaa päivästä kahteen viikkoon. Yoko Tsuno ja stereoryöstössä seikkaillaan yksi, Jouluenkelissä yksi, Kaunotar ja hirviössä yksi ja Suunta 351:ssä yksi päivä. Hunajaisessa jutussa päätapahtumat sijoittuvat yhteen päivään, mutta lopussa siirrytään kaksi viikkoa ajassa eteenpäin. Hämähäkki joka varasti -tarina alkaa iltahämärissä ja päättyy seuraavan päivän aamuun.

Sähköiset seikkailut jakautuvat eri vuorokaudenaikoihin. Yöaikaan on kuitenkin painottunut eniten (38,7 %) Aamulla seikkaillaan reilu kymmenesosa (13,6 %) albumin ruuduista ja aamupäivälläkin tapahtuu suurin piirtein saman verran (11,4 %). Keskipäivään on keskittynyt noin neljäsosa (23,3 %) tapahtumista ja iltaan jälleen reilu kymmenesosa (13 %).

Ruutujen määrä ja osuus vuorokaudenajoittain

Hahmot

Albumissa seikkailee puheenvuorojen perusteella 54 hahmoa. Näistä 45 eli noin 83,3 % on miespuolisia. Naispuolisia hahmoja albumissa on kuusi eli noin 11,1 %. Loput kolme eli noin 5,6 % hahmoista jää tuntemattomiksi. Tässä albumissa on lukuisia lurjuksia. Melkein jokaisessa pientarinassa on oma pahiksensa paitsi Jouluenkelissä. Seikkailussa mainitaan nimeltä seuraavat hahmot:

  • Annika, pikkutyttö, Jouluenkeli
  • Christine, sihteeri ja ydintutkimuskeskuksen johtajan tytär, Hunajainen juttu
  • Harry, pankkiryöstäjä, Yoko Tsuno ja stereoryöstö
  • Herbert, helikopterilentäjä, Suunta 351
  • Horsepower, johtaja, Jouluenkeli
  • Jean Lemoine, laborantti, Kaunotar ja hirviö
  • Jimmy, rikostoveri, Hämähäkki joka varasti
  • Pol
  • Pulmunen, poliisi, Yoko Tsuno ja stereoryöstö
  • Renoir, keksijä, Hämähäkki joka varasti
  • Tony Dammit, laborantti, Hunajainen juttu
  • Yoko

Nimeltä mainittujen hahmojen lisäksi albumissa esiintyy seuraavien ammattien edustajat, jotka saavat puheenvuoron:

  • neljä teknikkoa
  • kuorma-autonkuljettaja
  • hitsaaja
  • ydintutkimuskeskuksen johtaja
  • pankin kassanhoitaja
  • poliisipäällikkö
  • kaksi laboranttia
  • moottoripyöräpoliisi
  • pankkivirkailija
  • kuusi poliisia
  • rakennusyrittäjä
  • neljä pankkiryöstäjää
  • sairaanhoitaja
  • kaksi turvallisuuspalvelun miestä
  • portinvartija

Lisäksi puheenvuorot saavat tarinan kertoja, asiakas pankissa, kuusi tuntematonta miestä ja yksi nainen sekä kaksi roistoa ja Annikan äiti.

Tekstit

Sähköiset seikkailut -albumissa on kaikkiaan 650 puhekuplaa. Ylivoimaisesti eniten puhuu tai ajattelee Yoko, jolla on 250 puheenvuoroa eli noin 38,5 % kaikista puheenvuoroista. Seuraavaksi äänekkäin on Pol, jolla on 93 puhekuplaa eli noin 14,3 % kaikista. Hiljaisimpia ovat yhden puheenvuoron hahmot. Kertoja pääsee ääneen 69 kertaa, mikä edustaa noin 10,6 % keskusteluista. Kertojan yleisin lausahdus on Ja pian..., jonka hän mainitsee kolme kertaa.

Puhekuplien määrät hahmoittain
HahmoMääräOsuus
Yhteensä650100 %
Yoko250
38,5 %
Pol93
14,3 %
kertoja69
10,6 %
komisario27
4,2 %
robottimies19
2,9 %
johtaja16
2,5 %
Herbert14
2,2 %
teknikko13
2 %
Tony Dammit12
1,8 %
Harry11
1,7 %
Annika10
1,5 %
Jimmy9
1,4 %
pankkivirkailija9
1,4 %
Jean Lemoine8
1,2 %
roisto 18
1,2 %
Renoir7
1,1 %
poliisi 16
0,9 %
Pulmunen6
0,9 %
teknikko 15
0,8 %
Christine5
0,8 %
Horsepower5
0,8 %
roisto 25
0,8 %
roisto 35
0,8 %
teknikko 22
0,3 %
Annikan isä2
0,3 %
laborantti2
0,3 %
laborantti 22
0,3 %
roisto 42
0,3 %
roisto 52
0,3 %
vartija2
0,3 %
teknikko 31
0,2 %
asiakas pankissa1
0,2 %
autonkuljettaja1
0,2 %
kassanhoitaja1
0,2 %
mies 11
0,2 %
mies 21
0,2 %
mies 31
0,2 %
mies 41
0,2 %
mies 51
0,2 %
mies 61
0,2 %
moottoripyöräpoliisi1
0,2 %
nainen 11
0,2 %
poliisi 21
0,2 %
poliisi 31
0,2 %
poliisi 41
0,2 %
poliisi 51
0,2 %
poliisi 61
0,2 %
puhelin1
0,2 %
roisto 61
0,2 %
sairaanhoitaja1
0,2 %
turvamies 11
0,2 %
turvamies 21
0,2 %
Annikan äiti1
0,2 %
ääni autosta1
0,2 %

Puhekuplissa on yhteensä 3 999 sanaa. Keskimäärin jokaisessa puhekuplassa on noin kuusi sanaa (tarkalleen 6,2). Pisimmät yhtäjaksoiset tekstit ovat erään teknikon ja komisarion puheenvuorot sivuilla 18 ja 24, ja ne sisältävät 32 sanaa kukin. Lyhyimmät puheenvuorot ovat yhden sanan mittaisia. Sarjakuvan 463 ruutuun suhteutettuna kussakin ruudussa on noin pari puhekuplaa (tarkalleen 1,4). Albumissa on 77 (16,6 %) ruutua, joissa ei ole tekstiä. Huutomerkkejä tekstissä on kaiken kaikkiaan 763 kappaletta. Kysymysmerkkejä on puolestaan 113 kappaletta eli noin joka viidennessä puhekuplassa (18,0 %). Lauseista 529 (81,4 %) päättyy kolmeen pisteeseen.

Muuta mielenkiintoista

Kaupungissa on Monopri-niminen tavaratalo.

Yokon isän nimi Seiki on suomennettu Susuki-nimellä. Roger Leloup myöntää, että isän nimi valittiin hätiköiden, sillä tarkalleen ottaen Suzuki on sukunimi.

Johtaja Horsepowerilla on Bachin (1685-1750) äänilevy lattialla.

Poliisiauton numero on 27.

Yoko menee antropologian saliin numero II.

Luonnontieteellisen museon lasikaapissa on Pithecantropus-apinamiehen rekonstruktio.

Helikopterin tunnus on DE-DXY.

Lähetysaseman koodinimi on koppakoura.

Helikopteriyhtiön nimi on Flugdienst Aircraft ja se sijaitsee Innsbruckissa.

Mehiläispesän malli on Dadant-Blatt.

Polilla on Arthur-niminen eno eli äidin veli.

Christine on tutkimuskeskuksen johtajan tytär.

Yoko asuu vinttiyksiössä.

Polin moottoripyörän rekisterinumero on MCX 488.