Yoko Tsuno

Yoko Tsuno

Yoko Tsuno on monella tavalla melko ainutlaatuinen sarjakuvahahmo. Hän on samaan aikaan naisellinen (mitä tulee kauneuteen ja sulokkuuteen) mutta liikkuu kuin kala vedessä maailmassa, joka tyypillisesti tunnetaan miehisenä. Yoko on elektroniikkainsinööri, joka on erikoistunut televisiotekniikkaan ja monille tutkijoille tuttuun aivojan haastavaan tieteelliseen työskentelyyn. Aktiivisena ja urheilullisena aikidon mustan vyön haltijana hän ei anna miesten määrätä kaikkein kriittisimmissä tilanteissa maan päällä tai sen alla eikä varsinkaan tutkimattomilla planeetoilla.

Kaunis japanilainen seikkailijar syntyi 25. joulukuuta 1969 (47-vuotias) Kyushun saarella Japanissa. Hänen vanhempansa ovat isä, geofyysikko Seiki Tsuno ja äiti, talon emäntä Masako Ishida, jotka molemmat ovat antaneet Yokolle tämän lujan luonteen ja eksoottisen, itämaisen sekä mystisen päättäväisyyden, joka vain vahvistaa hänen viehätystään. Yokon vartalo on siro ja aistikas eikä varmasti jää huomaamatta. Yoko on sekä tyttöjen että poikien sankaritar, joka voisi hyvinkin olla enemmän tai vähemmän kenen tahansa ystävä, koska hän ei epäröi auttaa ystäviään täydestä sydämestään ammattimaisesti ja tehokkaasti. Vaikka Yokon juuret ovat Japanissa, on hän silti enemmän eurooppalainen kuin aasialainen.

Ensiesiintyminen

Spirou 1693Yokon ensimmäinen seikkailu nähtiin belgialaisessa Spirou-sarjakuvalehdessä 24. syyskuuta 1970 ilmestyneessä numerossa 1693. Päivänvalon saanut seikkailu oli nimeltään Yoko Tsuno ja stereoryöstö, joka julkaistiin viittä vuotta myöhemmin suomalaisen Ruutu-sarjakuvalehden numerossa 17 vuonna 1975. Tämä ei suinkaan ollut Yokon ensimmäinen esiintyminen Suomessa, sillä samainen Ruutu-lehti julkaisi vuonna 1974 numerosta 5 alkaen numeroon 11 asti jatkuneen Paholaisen urut -albumin kahdeksanosaisena jatkosarjana 30. tammikuuta ja 20. maaliskuuta välisenä aikana. Vastaanotto oli heti ensimmäisestä esiintymisestä lähtien innostunut, sillä Yoko oli aivan toisenlainen sarjakuvahahmo kuin siihen asti nähdyt perinteiset naishahmot. Yoko oli inhimillisempi ja tunteikkaampi kuin häntä edeltäneet karikatyyrimäiset naissankarit. Hän aloitti täysin uuden aikakauden, sillä sarjakuvamaailma ei ollut ennen nähnyt yhtä kaunista naista, joka oli samalla myös älykäs.

Yoko Suomessa

Non-Stop 7/1977Suomenkielisten sarjakuva-albumien lisäksi Yoko on ehtinyt seikkailla useammassakin suomalaisessa sarjakuvalehdessä erityisesti 1970-luvulla. Yhtyneiden Kuvalehtien julkaisemassa Non Stop-lehdessä ilmestyi neljä seikkailua. Yokon seikkailut alkoivat heti lehden ensimmäisestä numerosta keskiviikkona 13. elokuuta 1975, jossa ilmestyi Hunajainen juttu. Seuraava suomennettu tarina alkoi lehden kuudennessa numerossa lokakuussa samana vuonna, jolloin käynnistyi neljään numeroon jaettu Vulcanuksen ahjo. Muutaman numeron tauon jälkeen seikkailu jatkui Viesti ikuisuuteen -tarinalla, jonka ensimmäinen osa viidestä jaksosta alkoi kesäkuussa 1976. Viimeisen kerran Yoko nähtiin Non-Stop-lehden sivuilla 30. maaliskuuta 1977 alkaneessa kolmannen vuosikerran seitsemännessä numerossa. Tuolloin alkoi henkeäsalpaava Vinean kolme aurinkoa -seikkailu kaukaisessa avaruudessa. Albumi oli jaettu kuuteen lehden numeroon, ja viimeinen osa ilmestyi kesäkuun kahdeksantena samana vuonna. Lehden ilmestyminen päättyi neljännen vuosikerran kolmanteen numeroon helmikuun ensimmäisenä päivänä 1978, jonka jälkeen lehti jatkoi ilmestymistään kokonaisina albumeina.

Perhe

isä
Seiki Tsuno
äiti
Masako Ishida
isoisä (isän isä)
Onoue Tsuno

Harrastukset

  • aikido, japanilainen itsepuolustuslaji
  • kyudo, japanilainen jousiammuntalaji