Yoko Tsuno

Paholaisen urut

Paholaisen urut

Yoko ystävineen purjehtii pikin Reiniä, kun vaalea nuori nainen putoaa laivan kannelta. Yoko pelastaa tytön hukkumiskuolemalta, ja pian selviää, että kyseessä ei suinkaan ollut tapaturma: joku yritti murhata nuoren saksattaren! Sattumalta ei vaikuta myös sekään, että tämän isä on kuollut väkivaltaisesti jokin aika sitten. Yoko ryhtyy tutkimaan asiaa, mutta joutuu samalla itse haarniskaan sonnustautuneen murhamiehen tähtäimeen...

Numero
11.
Aihepiiri
Nykyaika
ISBN
9789524691802
Alkuperäisteos
L’Orgue du diable
Alkuperäinen järjestysnumero
2.
Alkuperäinen ilmestymisvuosi
1973
Suomenkielinen julkaisuvuosi
2004
Julkaisija
Egmont Kustannus Oy
Kääntäjä
Vesa Nykänen
Painopaikka
Belgia
Ladonta
Toto-tuotanto Oy Ab
Väritys
Studio Lèonardo
Sidonta
pehmeäkantinen
Korkeus
29,5 cm
Leveys
21,3 cm
Paino
165 g
Sivumäärä
46
Koko
Alkuperäinen ilmestymisjärjestys
  • Matka maan uumeniin
  • Paholaisen urut
  • Vinean kolme aurinkoa
Suomenkielinen ilmestymisjärjestys
  • Sumujen pagodi
  • Paholaisen urut
  • Matka maan uumeniin

Seikkailijat

Tässä albumissa seikkailevat:

Trivia

Ruutu 12/1974

Ruutu-sarjakuvalehden numeron 12/1974 kansikuva (ilmestyi 20.3.1974)

Paholaisen urut on suomenkielisen julkaisusarjan yhdestoista albumi. Se ilmestyi suomeksi vuonna 2004, vaikkakin ensimmäinen suomennos oli ilmestynyt jo vuonna 1974, kun suomalainen Ruutu-sarjakuvalehti julkaisi seikkailun 30.1.-20.3.1974 kahdeksanosaisena jatkosarjana numeroissa 5-12. Alkuperäinen albumi ilmestyi kolmisenkymmentä vuotta aiemmin eli vuonna 1973 ja oli ranskankielisen julkaisusarjan toinen seikkailu. Albumin piirrostyyli on Leloupin alkuaikojen pyöreitä linjoja korostavaa ja siitä on havaittavissa hänen Peyolta saamiaan vaikutteita. Sittemmin piirroshahmot ovat hioutuneet ja terävöityneet ja Yoko on kadottanut pyöreät kasvonpiirteensä ja tuuheat hiuksensa. Oman kappaleeni takakannessa on yhä hintalappu, josta voi nähdä ainakin hinnoitteluajankohdan, joka on ollut toukokuu 2004. Silloin albumin hinta oli 9,90 euroa.

Albumin julkaisu Ruutu-sarjakuvalehdessä
NumeroIlmestymispäiväLehden sivutAlbumin sivutSivumäärä
5keskiviikko 30.1.19743-93-97
6keskiviikko 6.2.19743-610-134
7keskiviikko 13.2.19743-714-185
8keskiviikko 20.2.19743-718-235
9keskiviikko 27.2.19743-824-296
10keskiviikko 6.3.19743-830-356
11keskiviikko 13.3.19743-736-405
12keskiviikko 20.3.19743-841-466

Toteutus

Paholaisen urut -albumissa on 46 sivua. Näistä varsinaisia sarjakuvan sivuja on 44 ja lisäksi lopussa on yksi sivu, jossa on Leloupin lyijykynäpiirros Yokosta ja Ingridistä. Kaikkiaan painoksessa on siis tarkalleen ottaen 48 sivua. Albumissa on yhteensä 465 ruutua ja jokaisella sivulla on keskimäärin kymmenen ruutua (tarkalleen 10,6). Eniten ruutuja on sivulla 39, jossa niitä on 14 kappaletta. Pienimmillään ruutujen määrä on sivulla 3, jossa niitä on kuusi. Puolen sivun mittaisia strippejä albumissa on 44 kappaletta eli yhteensä 88, sillä jokaisesta stripistä on A- ja B-kappaleet. Kussakin stripissä on keskimäärin noin viisi ruutua (tarkalleen 5,3). Suurimmillaan ruutujen määrä strippiä kohden on kahdeksan ja pienimmillään yksi.

Tapahtumapaikat

Katzin linna St. Goarissa

Katzin linna St. Goarissa

Kuva
pixie_bebe

Paholaisen urut -albumin tapahtumat sijoittuvat Saksaan, Keski-Eurooppaan. Kaikki tekstissä mainitut paikat ovat todellisia ja löytyvät kartalta. Julkaisun tapahtumapaikat ovat pitkälti samoja kuin Reinin kulta -albumissa. Varsinainen juoni keskittyy Rein-joelle, Lorelein laaksoalueelle, jossa sijaitsevat kuuluisat Pfalzin ja Gutenfelsin sekä Katzin linnat. Albumissa on lukuisia kuvia, jotka toistavat hätkähdyttävän yksityiskohtaisesti todelliset maisemat, kuten jokilaakson rantatörmineen sekä pienen St. Goarin kylän keskustoineen.

Lähes puolet (43,2 %) tapahtumista sijoittuu sisätiloihin ja loput seikkailusta (56,8 %) käydään ulkona. Maan päällä liikutaan suurin osa (63,2 %) albumin tapahtumista. Maan alla eli linnan kryptassa kuluu noin viidennes (20,6 %) ajasta. Vedessä eli Rein-joessa matkataan useampaankin otteeseen (15,9 %) ja Yoko käväisee ilmassakin yhden ruudun verran (0,2 %).

Ruutujen määrä sisä- ja ulkotiloissa sekä tapahtumapaikoittain

Tapahtuma-ajat

Albumin tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan ja seikkailuun käytetään neljä päivää aikaa. Ensimmäisen päivänä aikana tarinaa taustoitetaan lyhyesti (3,2 %), minkä jälkeen hypätään viikko eteenpäin ja varsinainen seikkailu alkaa käyttäen leijonanosan (94,0 %) ajasta. Juoni ulottuu hieman vielä seuraavan päivän puolelle (2,2 %). Loppusanat lausutaan lyhyesti (0,6 %) viikko tapahtumien jälkeen.

Ruutujen määrä päivittäin

Paholaisen urut -albumin tapahtumat on kuvattu enimmäkseen valoisaan aikaan. Lyhyt jakso (12,7 %) ajoittuu keskelle päivää ja noin kolmasosa (24,7 %) iltapäivään. Jännittävimmät tapahtumat on kuvattu yön pimeyteen ja puolipimeään kryptaan. Lähes puolet (44,7 %) albumin ruuduista asettuu yöaikaan.

Ruutujen määrä ja osuus vuorokaudenajoittain

Hahmot

Paholaisen urut -albumissa seikkailee puheenvuorojen perusteella 17 hahmoa. Näistä kaksi eli noin 11,8 % on naispuolisia. Miespuolisia hahmoja albumissa on yhdeksän eli noin 52,9 %. Loput kuusi eli noin 35,3 % hahmoista jää tuntemattomiksi, sillä nämä ovat kertoja, alaviite, kivääri, lepakko sekä joukko laivan matkustajia. Noin 3,7 %:ssa ruuduista ei ole puheenvuoroja. Tämän seikkailun lurjus on Karl Meyer. Tämän yhden lurjuksen lisäksi kymmenen hahmoista voidaan katsoa olevan niin sanottuja hyviä tyyppejä. Seikkailussa mainitaan nimeltä seuraavat hahmot:

  • Ingrid Hallberg
  • Werner Hallberg, urkurakentaja, Ingrid Hallbergin isä
  • Karl Meyer, Otto Meyerin veljenpoika
  • Otto Meyer, Karl Meyerin setä
  • Pol
  • Alberto Razzi, taidepuuseppä
  • Vic
  • Yoko

Nimeltä mainittujen hahmojen lisäksi Paholaisen urut -albumissa esiintyy seuraavien ammattien edustajat, jotka saavat puheenvuoron:

  • jokilaivan matkustajat
  • proomunkuljetusaluksen merimies
  • Otto Meyerin palvelija
  • veturinkuljettaja

Lisäksi puheenvuoron saa tarinan kertoja. Albumissa on viisi alaviitettä.

Tekstit

Paholaisen urut -albumissa on kaikkiaan 808 puhekuplaa. Ylivoimaisesti eniten puhuu tai ajattelee Yoko, jolla on 333 puheenvuoroa eli noin 41,2 % kaikista puheenvuoroista. Seuraavaksi äänekkäin on Ingrid, jolla on 108 puhekuplaa eli noin 13,4 % kaikista. Hiljaisimpia ovat yhden puheenvuoron hahmot, joita ovat mm. kohtalokkaan törmäyksen ajaneen junan veturinkuljettaja.

Puhekuplien määrät hahmoittain
HahmoMääräOsuus
Yhteensä808100 %
Yoko333
41,2 %
Ingrid108
13,4 %
kertoja106
13,1 %
Pol84
10,4 %
Karl Meyer60
7,4 %
Vic37
4,6 %
Otto Meyer29
3,6 %
Alberto Razzi13
1,6 %
Werner Hallberg13
1,6 %
lepakko6
0,7 %
alaviite5
0,6 %
palvelija5
0,6 %
merimies4
0,5 %
matkustaja2
0,2 %
kivääri1
0,1 %
joukko matkustajia1
0,1 %
veturinkuljettaja1
0,1 %

Puhekuplissa on yhteensä 5 211 sanaa. Keskimäärin jokaisessa puhekuplassa on noin kuusi sanaa (tarkalleen 6,4). Pisin yhtäjaksoinen teksti on Otto Meyerin puheenvuoro sivulla 45 ja se sisältää 43 sanaa. Lyhyimmät puheenvuorot ovat yhden sanan mittaisia. Sarjakuvan 465 ruutuun suhteutettuna kussakin ruudussa on noin pari puhekuplaa (tarkalleen 1,7). Albumissa on 17 (3,7 %) ruutua, joissa ei ole tekstiä. Huutomerkkejä tekstissä on kaiken kaikkiaan 822 kappaletta. Käytännöllisesti katsoen jokaisessa puhekuplassa on siis huutomerkki. Todellisuudessa joissakin puheenvuoroissa on useita huutomerkkejä samanaikaisesti, mikä kasvattaa merkkien määrää. Kysymysmerkkejä on puolestaan 156 kappaletta eli noin joka viidennessä puhekuplassa (19,3 %). Lauseista 888 sisältää kolme pistettä.

Muuta mielenkiintoista

Albumin nimi mainitaan ensimmäisen kerran Polin puheenvuorossa sivulla 14.

Sivulla 10 ohi ajavan kuplavokkarin rekisteritunnus on WI H J 418.

Samassa ruudussa sivulla 10 ohi ajavan Mersu-kuorma-auton rekisteritunnus on D-SK 173 ja numero 17.

Urkurakentaja Werner Hallberg on Ingridin isä

Seikkailussa kuolee kaksi henkilöä: Werner Hallberg ja Karl Meyer.

Yokon sarjakuvien tyylistä poiketen Karl Meyer sanoo sivulla 4 lievähkön kirosanan.

Reinillä proomua puskevan aluksen eli puskijan nimi on A. Detoeuf, Strasburg. Nimi viittaa Auguste Detœuf (1883-1947) -nimiseen henkilöön, joka toimi Strasburgin sataman johtajana.

Suomenkieliseen albumiin on jäänyt muutama huudahdus kääntämättä alkuperäisestä ranskankielisestä julkaisusta.

Yoko ja Pol käyttävät ryhmästään nimeä Kamikaze ollessaan langattomasti yhteydessä Viciin ja Ingridiin, jotka puolestaan ovat Tohveli-ryhmä.

Karl Meyer on tarinan Otto Meyerin veljenpoika. Silti sivulla 38 Karl Meyer mainitsee Otto Meyerin isäkseen vaikka Otto oikeasti on setä eli Karlin isän veli.

Pol mainitsee pielofonin, joka on Niilo Pielinen -sarjakuvahahmon keksimä soittoväline, joka saa ikkunat särkymään, katot romahtamaan ja matkustajalentokoneet reitiltään.

Yoko, Pol ja Vic ovat tekemässä dokumentaaria RTN-nimiselle televisioyhtiölle.

Vic ajaa RTN-televisioyhtiön autoa numero 4.

Yoko ja Pol kulkevat puuveneellä, joka tunnus on S-G-109.

Polin käyttämän videolähettimen merkki on CBS Color. CBS on yksi Yhdysvaltojen suurimmista televisioyhtiöistä.

Ingrid mainitsee urkurakentaja Helmut Hartmannin nimen.