Yoko Tsuno

Paholaisen kammio

Paholaisen kammio

Japanilaisen sankarittaremme Yoko Tsunon tämänkertainen seikkailu vie hänet kauas 1500-luvulle asti. Brüggen kaunis kaupunki kätkee kattojensa alle pelottavia salaisuuksia, jotka saavat Yokon ratkomaan mustan surman arvoitusta sekä avaamaan oven paholaisen kammioon...

Numero
6.
Aihepiiri
Menneisyys
ISBN
9789518763201
Alkuperäisteos
L’Astrologue de Bruges
Alkuperäinen järjestysnumero
20.
Alkuperäinen ilmestymisvuosi
1994
Suomenkielinen julkaisuvuosi
1994
Alkuperäinen ilmestymispäivä
5.10.1994
Julkaisija
Kustannus Oy Semic
Painopaikka
Belgia
Väritys
Béatrice - Studio Leonardo
Sidonta
pehmeäkantinen
Korkeus
29,5 cm
Leveys
21,3 cm
Paino
187 g
Sivumäärä
46
Takakansi
Paholaisen kammio
Koko
Alkuperäinen ilmestymisjärjestys
  • Reinin kulta
  • Paholaisen kammio
  • Henkien portti
Suomenkielinen ilmestymisjärjestys
  • Reinin kulta
  • Paholaisen kammio
  • Henkien portti

Integraali

À la poursuite du temps

Paholaisen kammio -albumin seikkailu on julkaistu 4.4.2007 myös ranskankielisessä À la poursuite du temps -integraalissa numero 3.

Seikkailijat

Tässä albumissa seikkailevat:

Laitteet

Tässä albumissa esiintyy seuraavia laitteita:

Kulkuvälineet

Trivia

Paholaisen kammio on suomenkielisen julkaisusarjan kuudes albumi. Se ilmestyi suomeksi vuonna 1994. Alkuperäinen albumi ilmestyi samana vuonna Belgiassa ja Sveitsissä lokakuun 5. päivänä ja oli ranskankielisen julkaisusarjan 20. seikkailu. Albumi julkaistiin Ranskassa 25. lokakuuta ja sen ranskankielinen nimi L‘Astrologue de Bruges on vapaasti suomennettuna Brüggen astrologi. Oman kappaleeni takakannessa on yhä Akateemisen kirjakaupan hintalappu, josta voi nähdä ainakin hinnoitteluajankohdan, joka on ollut joulukuu 1994. Silloin albumin hinta oli 40 markkaa eli Tilastokeskuksen rahanarvonkertoimen mukaan vuoden 2009 rahanarvossa noin kahdeksan ja puoli euroa (8,46 €).

Toteutus

Paholaisen kammio -albumissa on 46 sivua. Näistä varsinaisia sarjakuvan sivuja on 44 ja lisäksi lopussa on yksi sivu, jossa mainostetaan kustannusyhtiö Semicin muita albumeita. Kaikkiaan painoksessa on siis tarkalleen ottaen 48 sivua. Albumissa on yhteensä 438 ruutua ja jokaisella sivulla on keskimäärin kymmenen ruutua (tarkalleen 9,96). Eniten ruutuja on sivulla 14, jossa niitä on 13 kappaletta. Pienimmillään ruutujen määrä on sivuilla 3 ja 25, joissa niitä on seitsemän. Albumissa ei ole puolen sivun mittaisia strippejä vaan jokainen sivu on käsin numeroitu alkaen numerosta 1 ja päättyen numeroon 44. Julkaisussa viitataan La Spirale du Temps -albumiin, joka kannattaa lukea ensin.

Albumi kuuluu Yokon menneisyys-genreen, jonka suomenkieliset albumit on lueteltu alla olevassa listassa alkuperäisessä ilmestymisjärjestyksessä, koska niissä on viittauksia sarjan muihin seikkailuihin.

  • Ajan pyörre
  • Matka halki aikojen
  • Paholaisen kammio
  • Taivaallinen džonkki
  • Sumujen pagodi
  • Ametistin kirous
  • Haukkoja ja enkeleitä

Tapahtumapaikat

Brüggen kellotorni

Brüggen kellotorni

Kuva
Le Grand Portage

Paholaisen kammio -albumin tapahtumat sijoittuvat Brüggen kaupunkiin, Belgiaan. Kaikki tekstissä mainitut paikat ovat todellisia ja löytyvät kartalta. Varsinainen juoni alkaa nykyajassa ja kaupungin kuuluisia kanavia on piirretty autenttisen tarkasti. Juoni jatkuu Brüggessä, mutta nelisensataa vuotta aiemmin, sillä Yoko ystävineen siirtyy Monyan aikakoneella vuoteen 1545. Albumissa on lukuisia kuvia, jotka toistavat hätkähdyttävän yksityiskohtaisesti todelliset maisemat, kuten kaupungin kellotapulin keskustassa sekä beguiniluostarin puutarhoineen. Kanavat ja niitä ylittävät sillat sekä vesiteiden varsilla olevat rakennukset löytyvät aitoina kaupungista. Vaikka tapahtumat sijoittuvatkin suurilta osin menneisyyteen, on Brüggen historiallinen keskusta muuttunut vuosisatojen saatossa vain vähän ja albumissa kuvatut rakennukset ovat yhä paikoillaan.

Noin puolet (56,2 %) tapahtumista sijoittuu lukijan näkökulmasta sisätiloihin ja loput seikkailusta eli niin ikään puolet (43,8 %) käydään ulkona. Maan päällä liikutaan suurin osa (63,0 %) albumin tapahtumista. Maan alla eli paholaisen kammion kellareissa kuluu neljäsosa (24,4 %) ajasta ja kanavien vedessä soudellaan 36 ruudun ajan (8,2 %). Ilmassa käväistään muutamia kertoja (2,1 %) ja ajoittain matkustetaan ajassa aikakoneella (3,0 %).

Ruutujen määrä sisä- ja ulkotiloissa sekä tapahtumapaikoittain

Tapahtuma-ajat

Albumin tapahtumat sijoittuvat enimmäkseen menneisyyteen ja seikkailun käydään neljän päivän aikana. Tarkalleen ottaen ajanlasku menee tarinassa tarkoituksellisesti hieman sekaisin, sillä juttu alkaa syksyisenä iltapäivänä, mutta siirtyy aikakoneella heinäkuuhun ja vuoteen 1545. Tarkka aikakin mainitaan, sillä aikakone materialisoituu 15.7.1545 kello 23.47. Sivulla 25 kertoja kertoo seuraavan päivän sarastavan 15. heinäkuuta. Tämä lienee joko käännös- tai tekstausvirhe, sillä päivämäärän pitäisi olla 16.7., koska päivä vaihtuu sivujen välissä. Neljäs ja siis viimeinen seikkailupäivä on kahden viikon päässä varsinaisen seikkailun päättymisestä, joten periaatteessa kalenteriaikaa menee kaikkiaan 17 päivää. Ensimmäisen päivänä aikana seikkailua alustetaan etenemällä siitä vajaa kolmasosa (27,4 %). Päivä alkaa iltapäivästä nykyajassa ja jatkuu myöhään yöhön, jolloin seurue siirtyy aikakoneella ajassa taaksepäin. Toinen seikkailupäivä kestää koko päivän (20,3 %) alkaen aamupäivästä ja edeten aina iltaan asti. Loppuhuipennukseen päättyvä ja seikkailijat nykyaikaan palauttava toinen päivä käyttää tarinan ajasta puolet (50,2 %). Viimeinen päivä on vain yhden sivun mittainen (2,1 %).

Ruutujen määrä päivittäin

Paholaisen kammio -albumin tapahtumat on kuvattu enimmäkseen päiväsaikaan, sillä kolmasosa (33,8 %) albumin ruuduista asettuu puolenpäivän ja iltapäivän väliin. Seuraavaksi vilkkainta toimintaa on yöllä. Ruuduista neljännes (25,1 %) on piirretty päivän pimeimpään aikaan. Ilta-aikaan ajoittuu myös viidennes (24,9 %) ruuduista ja aamun tunneilla seikkaillaan noin kymmenen prosentin (10,5 %) verran. Iltapäivä saa osakseen vähiten (5,7 %) kaikista albumin ruuduista.

Ruutujen määrä ja osuus vuorokaudenajoittain

Hahmot

Paholaisen kammio -albumissa seikkailee puheenvuorojen perusteella 26 hahmoa. Näistä 18 eli noin 69,2 % on miespuolisia. Naispuolisia hahmoja albumissa on 7 eli noin 26,9 %. Loput eli noin 3,8 % hahmoista kuuluu kertojalle, joka jää tuntemattomiksi. Noin 2,7 %:ssa ruuduista ei ole henkilöitä. Tämän seikkailun lurjus on Torcellon markiisi ja hänen taiteilijaystävänsä Jan van Laet sekä paholaiseksi kutsuttu outo alkemisti Balthazar. Lurjuksia hahmoista on 3 eli noin 11,5 % ja hyviä tyyppejä loput 23 eli noin 88,5 %. Seikkailussa mainitaan nimeltä seuraavat hahmot:

  • Anna, puvustaja teatterissa
  • Balthazar, alkemisti
  • Hilde, puvustaja teatterissa ja Jostin serkku
  • Jan van Laet, taidemaalari
  • Jost, arkeologi ja taidemaalari
  • Karl, lääkäri
  • Mathias, kauppias ja Mieken setä
  • Mieke, kukkaistyttö
  • Monya
  • Pol
  • Ruusu
  • Torcellon markiisi
  • Vic
  • Yoko

Nimeltä mainittujen hahmojen lisäksi Paholaisen kammio -albumissa esiintyy seuraavien ammattien edustajat, jotka saavat puheenvuoron:

  • kantaja
  • kauppias kanavassa
  • munkki, paavin lähettiläs
  • pappi Torcellon markiisin asunnossa
  • Torcellon markiisin palvelijatar
  • viisi Torcellon markiisin palvelijaa
  • Torcellon markiisin vartija

Lisäksi puheenvuorot saavat tarinan kertoja ja ovikellolle on varattu yksi puhekupla. Albumissa on yksi alaviite sivulla 15.

Tekstit

Paholaisen kammio -albumissa on kaikkiaan 861 puhekuplaa. Ylivoimaisesti eniten puhuu tai ajattelee Yoko, jolla on 313 puheenvuoroa eli noin 36,4 % kaikista puheenvuoroista. Seuraavaksi äänekkäin on taustalla selostava kertojan ääni, jolla on 125 puhekuplaa eli noin 14,5 % kaikista. Hiljaisimpia ovat yhden puheenvuoron hahmot, joita ovat mm. Torcellon markiisin palvelijat. Markiisi itse pääsee ääneen 37 kertaa, mikä edustaa noin 4,3 % keskusteluista. Kertojan yleisin lausahdus on Hetkeä myöhemmin..., jonka hän mainitsee kahdeksan kertaa. Muut yleiset kertojan sanonnat ovat Sitten..., Äkkiä..., 10 minuuttia myöhemmin... ja Vähän myöhemmin..., jotka hän sanoo vähintään kaksi kertaa.

Puhekuplien määrät hahmoittain
HahmoMääräOsuus
Yoko313
36,4 %
kertoja125
14,5 %
Jost94
10,9 %
Monya50
5,8 %
Balthazar47
5,5 %
Vic46
5,3 %
Torcellon markiisi37
4,3 %
Mieke36
4,2 %
Jan van Laet32
3,7 %
Pol25
2,9 %
munkki10
1,2 %
Mathias9
1,0 %
Ruusu8
0,9 %
Karl5
0,6 %
Anna3
0,3 %
Hilde3
0,3 %
vartija3
0,3 %
pappi2
0,2 %
kantaja2
0,2 %
palvelija 12
0,2 %
palvelija 22
0,2 %
kauppias1
0,1 %
palvelija 31
0,1 %
palvelija 41
0,1 %
palvelija 51
0,1 %
palvelijatar1
0,1 %
alaviite1
0,1 %
ovi1
0,1 %
Yhteensä861100 %

Puhekuplissa on yhteensä 5 814 sanaa. Keskimäärin jokaisessa puhekuplassa on lähes seitsemän sanaa (tarkalleen 6,8). Pisin yhtäjaksoinen teksti on Jostin puheenvuoro sivulla 5 ja se sisältää 27 sanaa. Lyhyimmät puheenvuorot ovat yhden sanan mittaisia. Sarjakuvan 438 ruutuun suhteutettuna kussakin ruudussa on keskimäärin kaksi puhekuplaa. Albumissa on 8 (1,8 %) ruutua, joissa ei ole tekstiä. Huutomerkkejä tekstissä on kaiken kaikkiaan 765 kappaletta. Melkein jokaisessa eli noin 88,9 %:ssa puhekuplista on siis huutomerkki. Todellisuudessa joissakin puheenvuoroissa on useita huutomerkkejä samanaikaisesti, mikä kasvattaa merkkien määrää. Kysymysmerkkejä on puolestaan 227 kappaletta eli noin joka neljännessä puhekuplassa (26,4 %). Lauseista 554 (64,3 %) sisältää kolme pistettä.

Muuta mielenkiintoista

  • Yoko pakenee ahdistelijoitaan syöksyen läpi ikkunan ja saa oikeaan olkapäähänsä viisi tikkiä.
  • Seurue käyttää aikamatkallaan vuonna 1545 kaupungin karttaa, jonka Marcus Gerards (1521-1590) piirtää vasta 17 vuotta myöhemmin vuonna 1562.
  • Aikakoneen varusteisiin kuuluu solujenuudistaja, jolla Monya puhdistaa Yokon olkapäässä olevan haavan poistamatta kuitenkaan arpea.
  • Ruusua kutsutaan aikamatkalla nimellä prinsessa Lo-Ming.
  • Albumin nimi on ranskan kieleltä suomennettuna Brüggen astrologi, jonka nimi on Sakarius. Hän on kuollut ja balsamoitu vuonna 1530 eli 15 vuotta ennen aikamatkan tapahtumia.
  • Seikkailussa kuolee kaksi henkilöä: Balthazar ja Torcellon markiisi.
  • Mieke tuodaan aikakoneella vuodesta 1545 nykyaikaan.
  • Aikamatka menneisyydessä alkaa illalla 15.7.1545 kello 23.47 ja jatkuu seuraavan päivän puolelle. Sivulla 25 päivä vaihtuu, mutta kertoja puhuu edelleen virheellisesti heinäkuun 15. päivästä, vaikka sen pitäisi olla 16. päivä. Virhe lienee suomenkielisen kääntäjän tai tekstaajan, sillä ranskankielisessä albumissa päivämäärä on oikein.
  • Monya on Yokon kamarineitona aikamatkalla.